Lumikko, kukkia ja elämää

Viime sunnuntaina tavattiin pitkästä aikaa koko Lumikko-poppoon kanssa. Lumikot ovat joukko naisia, tällä hetkellä viisi naista, jotka tutustuivat toisiinsa partion kautta silloin kun kaikki olivat vielä nuoria ja nättejä (nykyään ollaankin "vain" nättejä) ja perustivat oman vaeltajaryhmän nimeltä Lumikko. Asuimme tuolloin kaikki samalla paikkakunnalla, mutta nyt on elämä vienyt meitä eri puolille Suomea ja Eurooppaa. Mutta joka vuosi heinäkuussa olemme tavanneet toisemme, tapahtumalla on oma nimikin... Lumikko-Penik :) Tuolloin kerromme kuulumiset, jaamme ilomme ja surumme ja keskitymme elämän pääasiaan eli syömiseen :)

Niin tälläkin erää. Tänä vuonna tapasimme Helsingissä ja vietimme aivan mielettömän ihanan päivän ja söimme hyvin, tietenkin :) Meillä on aivan omanlainen huumori joka tempaa mukaansa heti samalla sekunnilla kun näemme toisemme. Siinä unohtui tämänkin rouvan kivut kun sai nauraa ja olla yhdessä ystävien kanssa. Vaikka elämä on meidät vienytkin eri puolille, on meidän välillämme kuitenkin omanlainen sidos, ja toivottavasti vielä vanhoina mummoinakin voimme kokoontua yhteen muistelemaan ja...syömään :)

Vesantilallakin alkaa kukkapenkit pikkuhiljaa näyttämään elon merkkejään, kovin on välillä sateista ja hieman on kukat myöhässä, tai niin ainakin tuntuu. Alla hieman otoksia kännykällä kuvattuna tältä päivältä, seassa myös luonnonkukkiakin :)

sininen kukka on reilusti pidempi kuin emäntä :) sillä hieman vaikeuksia pysyä enää pystyssä, pitää jo hieman tukea antaa :)

koko kesän olen kotiin aina kun vain on ollut mahdollista kerännyt pienen kimpun luonnon kukkia, päivien iloksi :)

Kovin on ollut epävakaista säätä, aamulla saattaa tulla kaatamalla vettä ja iltapäivästä taas paistaa aurinko :)

Kivut on välillä ollut aivan älyttömän kovat, unta ei meinaa saada tarpeeksi, kun joka yö heräilen klo 2-3 aikoihin kovaan kipuun ja siinä sitten tunnin valvon ja yritän lääkkeillä saada rauhottumaan ja hyvässä lykyssä nukun vielä siinä pari tuntia, mutta eihän se oikein meinaa riittää ja kun uni ei ole tasaista. Mutta näillä mennään. Lähete sairaalaan magneettikuvaan on onneksi lähetetty ja ensi viikolla soittelenkin että minkälainen jono siellä mahtaa ollakaan. Eräs tuttavani ehdotti akupunktiota kivun lievitykseen ja sitä olisi nyt tässä ihan lähiaikoina kokeilla, kerron sitten kuinka kävi :)

Välillä aamut ovat tällaisia :)

Kaiken kivun keskellä, pitää yrittää muistaa ajatella positiivisesti :)

Niin ja ne työkuviot :) Elokuun alusta teenkin töitä kotoa käsin, eli siirryn etätyöntekijäksi. Jää pois nyt tällä hetkellä etenkin tuskaa aiheuttavat työmatkat. Hieman  jouduimme jälleen sisustamaan, työpiste tuli alakerran eteisnurkkaukseen. Tällä hetkellä se näyttää alla olevan näköiseltä, tosin nyt pöydälle on ilmaantunut iso näyttö, joka tosin peittää melkein koko ikkunan (on siis verhojen vaihto edessä). Voi olla että pöytä tulee vielä muuttumaan, mutta siis tuossa nurkkauksessa sitä töitä tehdään. Olen oikein tyytyväinen järjestelyyn, työteho on kyllä ollut paaaljon parempi kuin itse "pääkallopaikalla" :) mutta katsotaan nyt kuinka työt sujuu ja miltä etätyö alkaa tuntumaan.